Free cookie consent management tool by TermsFeed Policy Generator
Etsivä vanhustyö

Etsivän vanhustyön vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2022-2025

Mistä kaikki alkoi?

Tarve syntyi etsivän vanhustyön työntekijöiltä ja kokemuksista kentältä: asiakkaat kaipasivat rinnalla kulkijaa pidempiaikaiseen suhteeseen ammattilaisen työn jälkeen, jotta tilanne ei palaisi ennalleen. Lisäksi kaivattiin erityiseen tukeen vastaavaa vapaaehtoistoiminnan koordinointia, tukea ja motivointia ikääntyneille vapaaehtoisprosessiin lähtemiseen.

Vapaaehtoistoiminta kannattelee, kun omat resurssit ovat vähissä. Hankkeen käynnistäminen oli sujuvaa, sillä yhteistyöverkostot olivat valmiina aiemman etsivän vanhustyön ansiosta.

Hankkeella oli kolme päätavoitetta:

  1. Lisätä kotona asuvien yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten osallisuuden kokemusta
  2. Lisätä eri-ikäisten helsinkiläisten osallisuuden kokemusta vapaaehtoistoiminnan kautta

    Aluksi tavoitteena oli löytää senioreita vapaaehtoisiksi, mutta asiakkaat toivoivat nuorempia henkilöitä. Nuorten vapaaehtoisten kanssa asiakkaat saivat uusia näkökulmia ja kokeilivat ennestään vieraita asioita, kuten etäkonsertteja tai eri kulttuurien perinneruokia.
  3. Lisätä tietoa etsivän vanhustyön tuetun vapaaehtoistoiminnan hyvistä käytännöistä

Hankkeen aikana jaettiin tietoa verkostoissa, sosiaalisessa mediassa ja julkaisuissa. Yhteistyössä Valli ry:n kanssa laadittiin Etsivän vanhustyön vapaaehtoistoiminnan malli sekä artikkeli Kansalaisareenan julkaisuun. Materiaali on hyödynnettävissä kaikille vapaaehtoistoimintaa koordinoiville.

Hankkeen toiminta

Toiminta eteni seuraavasti:

  • Asiakas ohjautuu toimintaan (kaupungin palveluista, omaisilta, järjestöiltä tai terveyskeskuksista).
  • Työntekijä tapaa asiakkaan ja kartoittaa tarpeet sekä toimintakyvyn.
  • Haetaan vapaaehtoista konkreettisella ilmoituksella tehtävästä vapaaehtoistyö.fi-sivuston kautta sekä sieltä, missä ihmiset ovat, eli Facebookin asuinalueryhmien kautta.
  • Vapaaehtoinen haastatellaan ja perehdytetään yksilöllisesti, jonka jälkeen järjestetään ensitapaaminen työntekijän ollessa mukana.
  • Sovitaan käytännön asiat ja yhteydenpitokäytännöt.
  • Työntekijä seuraa tilannetta ja soittaa kuulumisia muutaman viikon kuluttua sekä asiakkaalle että vapaaehtoiselle. Tuki tästä eteenpäin jatkuu tarpeen mukaisesti.
  • Vapaaehtoisprosessi voi käynnistyä samanaikaisesti etsivän vanhustyön ammatillisen työn kanssa tai sen jälkeen kannattelemaan

Kokemuksia toiminnasta

Asiakkaat kertoivat:

"Jos vapaaehtoinen ei kävisi luonani, en juuri näkisi muita ihmisiä."
"On tullut lisää rohkeutta puhua omista asioista ja pyytää apua."
"Vaikka vapaaehtoinen on nuori, olemme samalla aaltopituudella."

Vapaaehtoistoiminta lisäsi asiakkaiden sosiaalista kanssakäymistä, rohkeutta liikkua kodin ulkopuolella ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Joillakin asiakkailla toimintakyky parani niin, että esim. kotihoidon tarve väheni.

Vapaaehtoiset puolestaan kokivat saaneensa merkityksellisen ihmissuhteen, uusia näkökulmia ja keinoja lisätä omaa jaksamista.

Palautteen kerääminen

Palautetta kerättiin kyselyillä ja teemahaastatteluilla. Lisäksi hankkeessa toteutettiin kaksi opinnäytetyötä: vapaaehtoisten kokemuksista ja sukupolvien kohtaamisesta.

Havaintoja ja oivalluksia

  • Osallisuusindikaattorin käyttö todettiin toiminnassa hankalaksi, joten luotiin uusi mittari vaikutusten todentamiseksi
  • Kaikki asiakkaat eivät olleet valmiita vapaaehtoistoimintaan – heidät ohjattiin sopivamman tukimuodon piiriin
  • Muistisairaus ei aina ollut este, kun sovittiin selkeät käytännöt.
  • Nuoret aikuiset (18–35 v.) hakeutuivat aktiivisesti vapaaehtoisiksi selkeiden ja alueellisten hakuilmoitusten ansiosta.
  • Palautteen perusteella vapaaehtoisten on ollut helppoa ilmoittautua mukaan koska:
    • hakuilmoitus on ollut selkeä: kerrottu konkreettisesti mitä tehtävä sisältää
    • alueellinen ilmoitusten jako on madaltanut kynnystä osallistua – ei vaadi matkustusta vaan ikääntynyt asuu lähellä
    • hakuilmoitus toiminut kutsuna osallistua toimintaan, auttamishalu on herännyt

Keskeiset opit

  • Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin tarvitaan riittävät resurssit.
  • Perehdytys on ratkaisevaa – käytännön asioiden läpikäynti ja tuki luovat turvallisuuden tunnetta.
  • Monet ikääntyneet tarvitsevat tukea ja motivointia vapaaehtoisprosessiin lähtemiseksi. Yksilöllinen ja räätälöity tuki palvelee parhaiten.
  • Toiminnan saavutettavuus ja joustavuus lisäävät osallistumista.
  • Viestiminen ja rekrytointi ihmisten valmiiksi käyttämissä kanavissa ja alustoilla

Jatkokehittäminen

Hankkeen aikana tehtiin havainto tarpeelle lisätä ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin tukimuotoja mm. uudenlaisen vapaaehtoistoiminnan avulla. Vapaaehtoisille haluttiin tarjota entistä enemmän työkaluja ja tukimuotoja mielen hyvinvoinnin edistämiseen - oman sekä ikääntyneen. Toivon tie - hankkeessa (2025–2027) mahdollistuu koulutus, työnohjaus ja työkalujen kehittäminen, jotta vapaaehtoisena toimivat henkilöt omaavat osaamisen kohdata entistä vaikeammassa elämäntilanteessa olevia ikääntyneitä. Toivon tie -hanke toteutetaan yhteishankkeena Omakotisäätiö sr:n kanssa ja se on osa Ikävoimaa -avustuskokonaisuutta.

Lue lisää: https://vtkl.fi/toiminta/ikavoimaa-koordinaatiohanke/

Lue lisää Toivon tie –hankkeesta: https://www.suvantory.fi/etsiva-vanhustyo/toivon-tie-mielen-hyvinvoinnin-tukeminen-etsivassa-vanhustyossa

Kirjoittajat

Johanna Kivistö, vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, Suvanto ry

Henna Grönberg, johtava asiantuntija, Suvanto ry