Mitä tarkoitetaan ikääntyneisiin tai vanhuksiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla?
Ikäihmisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden.
Yleensä kaltoinkohtelulla tarkoitetaan yli 65-vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyömistä tai muuta oikeuksien rajoittamista, loukkaamista ja ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.
Kaltoinkohtelu voi olla parisuhde-, perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, jolloin se tapahtuu läheisessä ihmissuhteessa. Se voi ilmetä myös hoitosuhteessa huonona ja epäeettisenä kohteluna.
Kaltoinkohtelu voi olla myös rakenteellista, jolloin ikääntynyt kohtaa yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän taholta esimerkiksi ikäsyrjintää tai palveluiden epäämistä.
Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua?
Kaltoinkohtelua on
Fyysinen väkivalta
Tällä tarkoitetaan kaikkea fyysisen kivun ja vahingon aiheuttamista esimerkiksi lyömällä, tönimällä, nipistämällä, tukistamalla tai puristamalla.
Fyysistä väkivaltaa voi tapahtua myös silloin, jos hoitotyön yhteydessä käytetään tilanteeseen nähden tarpeettoman rajuja otteita, joista aiheutuu ikääntyneelle ylimääräistä kipua tai muuta kärsimystä.
Myös yli- tai alilääkitseminen ja muunlainen hoidon tai avun laiminlyönti voi pahimmillaan olla fyysistä väkivaltaa.
Psyykkinen/henkinen väkivalta
Väkivaltaa, jossa ikäihmiselle tuotetaan tarkoituksellisesti henkistä pahoinvointia, ahdistusta ja pelkoa esimerkiksi nimittelemällä, huutamalla tai kohtelemalla häntä muutoin alentavasti ja loukkaavasti. Psyykkisen väkivallan erilaisia muotoja ovat mm. mitätöiminen, nöyryyttäminen, pelottelu, uhkaileminen, kiristäminen ja eristäminen.
Emotionaalinen väkivalta
Emotionaalisesta väkivallasta puhutaan silloin, kun teon tai tekemättä jättämisen taustalla vaikuttaa voimakas tunneriippuvuus tekijän ja kokijan välillä.
Vainoaminen
Toistuvaa, ei toivottua yhteydenottamista, seuraamista ja tarkkailemista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa tai ahdistusta. Se sisältää uhkaavia ja/tai väkivaltaisia tekoja, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Vaino voi kohdistua myös vainotun läheisiin. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä. (Lähde: Varjo-hanke)
Hengellinen väkivalta
Ikääntyneen vakaumuksen ja uskonnon harjoittamisen kieltämistä, mitätöintiä tai halventamista. Hengellistä väkivaltaa on myös uskonnon tai vakaumuksen nimissä ikääntyneelle ihmiselle aiheutettu ahdistus, pelko ja kärsimys.
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalista identiteettiä loukkaavaa käyttäytymistä, sukupuolista häirintää, ahdistelua, alistamista tai sukupuoliyhteyteen pakottamista ja raiskausta.
Taloudellinen väkivalta
Taloudellinen väkivalta on ikääntyneen ihmisen väärin kohtelua, jolla tarkoitetaan rahojen tai muun omaisuuden (kuten tavaroiden, osakkeiden, asunnon, lääkkeiden) käyttöä, myymistä tai hävittämistä ilman hänen lupaansa.
Taloudellista väkivaltaa on ikäihmisen rahojen tai muun omaisuuden eriasteinen kiristäminen, kuten esimerkiksi väkivallanteolla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisellä uhkailemalla.
Taloudellisesta väkivallasta on kyse, mikäli ikääntyneen henkilön hyväntahtoisuutta, avun tarvetta, luottamusta tai sairauden takia alentunutta arviontikykyä käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.
Hoidon ja avun laiminlyönti
Hoidon ja avun laiminlyönti tarkoittavat tarkoituksellista (aktiivista) hoitamatta jättämistä tai hoitovastuusta kieltäytymistä.
Hoidon ja avun laiminlyönti voi olla myös tarkoituksetonta (passiivista). Tällöin ikääntyneen ihmisen hoidon epäonnistuminen johtuu hoitajan tai muun hoidosta vastaavan henkilön osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta, uupumuksesta tai välinpitämättömyydestä.
Väkivallalla on aina seurauksia, jotka saattavat nopeuttaa ikääntymisprosessia ja pahentaa perussairauksia, jotka vaikuttavat ikäihmisen toimintakykyyn ja elämänhallintaan heikentävästi. Väkivalta on aina loukkaus ikääntyvän ihmisen identiteettiä ja ihmisoikeuksia kohtaan. Väkivalta horjuttaa sitä kokeneen minäkuvaa ja uskoa yhteiskunnan ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuksiin.
